Retro taskulamppu

Ehdottaessani Mister Bigille sisustusideoitani hänen ensimmäinen vastaus on yleensä - ei. Sama pätee minuun, kun Mister Big ehdottaa ostoksiaan. Molemmissa tapauksissa yleensä kuitenkin ein jälkeen kuuluu myös kyllä ja lopputulos on molempia tyydyttävä. 

Näin kävi lauantaina Ikeassa, mutta lisäsin perään - jos haluat, niin osta vaan. Niinpä sitten kassalla Hangon keksinä hymyilevä mies esitteli uusinta ostostaan. Minusta se on oli niin retro (krrhhmmm, kamala), etten tiennyt kuinka keskellä kieleni olisi pitänyt olla suutani, jotta sieltä olisi tullut jotain painokelpoista. Keltainen oli nippa-nappa siedettävä väri. Muut värit taisivat olla sininen ja valkoinen. Tässä kohdassa muisti nyt hieman pettää. Hinta oli todellakin kohdillaan eli ei maksanut oikeastaan mitään.

Meillä tarvitaan talvisin taskulamppuja. Viime talvina sähköt ovat olleet poikki kerran jos toisenkin. Taskulamppuja on tietyissä paikoissa ala- ja yläkerrassa, jotta pimeyden koettaessa ne löytyvät helposti. 

Valoisaa viikon jatkoa kaikille!

Leo-lökäpöksyt

Kotiin saavuttuani virka-asuni saa lähtökäskyn alta aikayksikön ja tilalle vaihtuu mukavat, venyvät ja paukkuvat ja ennen kaikkea helpot kotivermeet. Aika usein ne ovat vähän virttyneet ja parhaimmat päivänsä jo nähneet kamppeet. Kylmillä keleillä villasukat ovat ehdoton lisävaruste. 

Tällaiset kuosipöksyt näin ensiksi nuorten neitien jalassa. He näyttäytyivät niillä kodin ulkopuolellakin. Minä en taida. En uskaltanut kirjoittaa "en ikinä", koska silloinhan niin tapahtuisi 100 % varmuudella. Pöksyt ovat miellyttävää, pehmeää materiaalia. Hieman haaremihousujen malliset. Täydellisen mittaiset ja sivutaskuilla varustetut. Ja tosiaankin uunituoreet ja vain kotikäyttöä varten ostetut.

Näillä mennään kohti syksyä. Näistä ei ole tullut ainakaan vielä kommenttia, että mistä eläintarhasta olen karannut? Sekin kun on koettu.

Joulu, ei nyt ihan vielä kuitenkaan

En meinannut uskoa silmiäni eilen Ikeassa, kun näin jouluvalojen välkehdinnän ja punaisien joulupallojen hohdon. Nythän on kuitenkin vielä syyskuu. Meillä on vasta aloitettu kynttilöiden loisteessa tunnelmointi ja kesäkukista luopuminen.

Siellä ne nyt kuitenkin olivat ja ihmiset niitä jo hamstrasivat. En vielä ollut niin joulu-moodissa, että punainen & vihreä olisivat napanneet, mutta kultainen kyllä. 

Turhaan tässä nyt kuitenkaan liikaa kauhistelen, koska alla olevasta kuvasta löytyy meidänkin mukaan lähteneitä juttuja. Ulkona on niin pimeää, että kyllähän valoja tarvitaan. 

Aioin juhlia halloweenit, itsenäisyyspäivät ja muutaman muutkin jutut vielä ennen joulua. 

Tukholman tuliaisia

Kaksi viikkoa sitten olin pohjoisen maaseutumaisemissa. Viime viikonloppuna Tukholmassa. Nyt kotona, mutta huomenna Mister Big lentääkin taas rapakon toiselle puolelle, melkein nuoremman nuoren neidin naapuriosavaltioon. Onneksi saan vanhemman nuoren neidin mörön syötiksi.

Tukholmassa minulla oli vain kaksi toivekohdetta - Aldo ja Hollister. Ennen Aldoa otin harha-askeleen pieneen kenkäliikkeeseen, jossa kävi perinteiset - löytyi ihanat saappaat. Ei, se Aldo oli päämääräni, joten sinne saivat saappaat jäädä. Kävelimme Aldon katua edes-takaisin ja taas uudestaan edes-takaisin, mutta ei sitä vaan löytynyt. Googlehan sen sitten tiesi kertoa, että Aldo oli pistänyt pillit pussiin ja sitä ei enää Tukholmasta löytyisi. 

Hollister löytyi ja Hollisterin melkein naapurista löytyy jatkossa Victoria's Secret! Vielä oli kyltit "Coming soon". Mutta ne kummittelemaan jääneet saappaat sitten. Massimo Dutissa kävimme ja NK:llä. Saman tyylisiä saappaita oli joka puolella, mutta ei kultaisilla koristeilla ja nehän minä tietenkin halusin.

Ei auttanut muu kuin lompsia viimeisimpänä takaisin sinne ensimmäiseen kauppaan ja ottaa mukaan tulevan talven suosikkisaappaani. Tästä uskaltaisin löydä jo tässä vaiheessa aika isolla summalla vetoa. Nyt kun vaan tulisi se talvi!

Reipas treeniviikko

Sitä kuulemma ehtii tehdä kaikkea, mitä vaan haluaa. Melkein pitää paikkaansa. Olisin halunnut blogata enemmän, mutta ei vaan kerta kaikkiaan ole ollut aikaan. Teidän kaikkien muiden ihania ja inspiroivia blogeja olen tiiviisti kyllä seurannut. Aikaa olen päättänyt kuitenkin löytää sporttaamiseen ja tämä viikko onkin ollut sen suhteen mitä mainioin.

Tiistaina kauramoottori sai kyytiä viikottaisella tunnilla. Olen pikkuhiljaa nostanut varustetasoani. Ensiksi ostin kypärän. 30 vuotta vanhakin vielä löytyi, mutta sen tämän päivän turvallisuustaso oli niin ja näin. Seuraava hankintani olivat turvakärjellä varustetut jodhpurit. Ja turvakärki syystä, että ei haittaa vaikka heppa astuu varpailleni. Muuten minusta ne ovat nilkkurit, mutta yritän opetella alan termistöä. Alan termistöstä sain kesällä opetuksen, kun erehdyin veneessä sanomaan narut. Nehän kun ovat köydet. Tällä viikolla päätin armahtaa pohkeitani ja ostin minichapsit. Miksi armahtaa? Joka ikisen ratsastuskerran jälkeen pohkeeni ovat mustelmilla. Ratsastuhousujakin kokeilin tusinan verran, mutta vielä en osannut päättää haluanko siniset, ruskeat vai ruudulliset. Punaisia ja valkoisiakin löytyisi. Vanhempi nuori neiti kylläkin totesi, että miksi teet asiasta vaikean ja hanki vaan mustat.

Torstaina lenkkeilin upeassa kesäisessä säässä. Shortsit jalassa ja hihaton yläosa syyskuun alussa. En valita. Perjantaina kävin Body Pumpissa muistuttelemassa mm. alleille, että niilläkin pitäisi tehdä jotain. Ryhmäliikuntatunneilla käynti on vaan nykyään tehty niin hankalaksi. Jäsenyydet eivät sovi minulle sitten ollenkaan. Minun käyntimäärilläni kertahinnaksi tulee aivan liikaa. Nyt metsästyksessä on sali, johon saisi entisvanhaisen 10-kerran kortin. 

Tänään aurinkoinen keli houkutteli taas lenkille. Hieman lyhyemmälle kuin torstaina. Eilinen pihapuuhastelu tai perjantain pumppailu oli saanut selkäni jäykäksi ja ensiksi pelkäsin, että tulisiko juoksusta mitään. Mutta tulihan siitä ja kunnon venyttelyt päälle, niin johan on taas energiaa varastoituna tulevaisuuden varalle. Illan veneajelulla viihdytimme vierailulla ollutta sisareni perhettä. Yllä oleva kuva muisto siltä matkalta. 

Sopiva setti sporttiviikkooni olisi ratsastus, lenkkeily ja lihaskuntotreeni. Katsotaans kuinka meitsin käy!

Minulta minulle á la Mulberry

Klik ja klik ja niin paketti Englannista oli minulle Suomeen jo matkalla. En omasta mielestäni ollut ostanut mitään mistään kesäaleista, joten päätin säästää ja hankkia jo kauan haaveilemani laukun Mulberryn kesäalesta.  

Minullahan ei siis ollut vielä ruskeaa laukkua. Sininen, beige, viininpunainen ja taitaa se mustakin jo löytyä. Damn, kun muistin juuri tuon mustan. Musta Celine kummittelee nimittäin mielessä. 

Kuvat puhukoon puolestaan. Ei varmaan yllätä, että kyseessä on klassista klassisempikin laukku. Tiedän jo nyt, että viimeisimmän sijoitukseni ROI tulee olemaan hyvä. Hui, kun kuulosti hienolta ja vähän ehkä selittelyn makua hankinnalleni. Hyvä ja harkittu se on.

Loppuun on pakko vähän kitistä. En ole mikään tietotekniikan ihmelapsi, joten nyt aika kovasti häiritsee Anonyymien hyökkäys blogiini. Olen odottanut niiden häipymistä, mutta ei taida tapahtua itsestään.