Sä oot niin parsa!

Vanhempi nuori neiti sanoi puhelimesssa poikaystävälleen - sä oot niin parsa! Tekisi mieli antaa alla olevan kuvan puhua puolestaan kera tuon "Sä oot niin parsa!". Se ei kuulemma kuitenkaan ole hyvä juttu blogimaailmassa. Niin siis kuvassa olevan neidin mielestä. Yritin sanoa, että lyhyestä virsi kaunis.

Juttu sitten jatkukoon. Nuori pari otti kuvan Helsingin keskustassa viikonloppuna, kun odottivat leffan alkamista. Äidillä tulee ihan kyynel silmäkulmaan, kun katsoo kuvan nuoria. Sehän oli ihan hetki sitten kun vanhempi nuori neiti pyöräili kera apurattaiden vierelläni lenkkeillessäni. Tai värkkäsin hänelle saparoita hiuksiin. Tämän neidit kuulemma muistavat aina ja voidaan se todentaa valokuvistakin. Molemmilla on aina ollut kaksi saparoa päässä, oli synttäri- tai tarhakuva. Mihin nämä vuodet ovat vierähtäneet. Lupa kuvan käyttöön on, uskokaa pois.

Ja se parsa sitten! Kysyttyäni vanhemmalta nuorelta neidiltä mitä se tarkoitti. Sain vastauksen, joka olisi luonnollisesti täytynyt heti arvata. Sä oot niin PARAS!

Tuolit saivat kesävaatteet

Ruutukangas on niin passé ja antiikki-sinnepäin -lookkia en ymmärrä yhtään. Ei siis ollenkaan mun lempparituolit, mutta jotakin hyötykäyttöä niille piti keksiä.

Tarvitsimme terassille ruokailupöydän ympärille tuolit, joten hyötykäyttö löytyi. Marssin vahakangaskauppaan ja sieltä löytyi kesäinen auringonkukkavahakangas, jolla päällystimme istuinosat. Vihreät fleecepeitot peittävät riittävästi tuoleja ja antavat väriä. Näillä mennään tämä kesä.

Uudet yöpöydät

Jakobsenin Seiska-tuolit ovat toimineet yöpöytinämme ihan mallikkaasti. Nykykodissamme niitä kun ei ole tarvittu mihinkään muuhunkaan käyttöön. Nyt tilanne voi muuttua. Toinen voi päätyä työpöydän tuoliksi ja toinen työhuoneen asiakastuoliksi. Tämä kaikki on vielä ehdollista. Vaatii neuvotteluja Mister Bigin kanssa. Alla ensiksi ennen muutosta -tilannekuva.

Joka tapauksessa Hullut päivät saivat pääni sekaisin ja arvatkaa kuka raahasi sieltä Kartellin yöpöytiä kotiin. Nyt olen vihdoin ja viimein saanut yöpöydät aseteltua paikoilleen. Harmittavasti vaan ovat nuo tukipylväät haittaamassa meikäläisen sisustupuuhia. Ehdotin, että katkaistaisiin pois, mutta ei kuulemma ole vaihtoehto. Siispä valkoiset pylväät taustalla ovat ja pysyvät.

Seuraavan postauksen taidankin tehdä yöpöydälle kertyneistä kirjoista, jotka odottavat lukemista.

Se on menoa nyt (HCM 2012)

Viime perjantaina aurinko paistoi, linnut lauloivat ja Asicsit rullasivat. Enhän enää muuta voinut kuin maksaa ensi elokuun HCM-ilmoittautumismaksun. Tätä uumoilin jo muutama kuukausi sitten blogikirjoituksessani.

Enää ei voi pakittaa. En ottanut nimittäin mitään peruutusturvaa. Vähän kyllä hirvittää, mitä tuli tehtyä, mutta tietääpähän nyt miksi tuolla kirmaa katuja. Uskolliset lenkkikaverit odottavat tuulikaapin nurkassa nätissä kasassa. On niitä muutama pari tullut vuosien varrella kulutettua. Yleensä minulla on 2-3 paria aktiivijuoksukäytössä. Kierrätän niitä eri mittaisilla lenkeillä ja tietty täytyyhän lenkkareiden väri mätsätä myös muiden juoksukamppeiden mukaan. 

Meni ihan hömpäksi

Eilisen illan tv-ohjelmalistani on seuraavanlainen: Salatut elämät, Gossip Girl, Täydelliset naiset ja Sinkkuelämää. Voi jestas! Annampa itsestäni nyt oikein fiksun ja älykkään kuvan. Olen kyllä sitäkin välillä - uskokaa pois!

Eilen vaan tarvitsin tuon pläjäyksen hömppää. Kenenkään ei kannata miettiä, että onko sloganillani "Follow your dreams" tekemistä em. ohjelmien kanssa, koska ei ole. Eilinen oli ihan puhdasta aivojen nollausta. Tietty puikot viuhuivat ja kerroksia syntyi hömppää katsoessani. Tänään sitten purin tekeleen, koska siitä oli tulossa liian iso. Sopivan hempeä pääsiäiskranssi sopii hyvin tähän hömppäbloggaukseeni.

Ihanaa Leijonat Ihanaa!

Kurkku on käheä. Sydän hakkaa vieläkin tuhatta ja sataa. Mikä jännitysnäytelmä! Ei pidä antaa periksi. Uskoa vaan itseensä. Sinnikkyys palkitaan. Kliseitä, mutta niin totta. Suomen urheat Leijonat näyttivät tänään pelissä USA:ta vastaan mistä Suomi-poika on tehty. Yhä peräänkuulutan - naiset, jääkiekko on mitä mainioita ajanvietettä. Ja lauantaina se jatkuu - ihanaa Leijonat ihanaa!

MM-kisarupeama on tuonnut lisää yhden upean helmen elämäni helminauhaan. Koettakaa kestää vielä pari päivää, sitten ehkä tämä lätkähehkutukseni loppuu tai ainakin vähän laimenee. 



Suomi voittoon -huivi

Eilen jännittäessäni Suomi-Kazakstan -peliä sain Suomi voittoon -huivin valmiiksi. Nuorempi nuori neiti kysyi kyllä pettyneenä, etteikö siihen tule tekstiä "Suomi". Tohkeissaan kertoi myös isolle siskolleen, että se on ihan tavallinen sinivalkoraidallinen kaulahuivi.

Viritin huivin myös MM-kisahupparin kanssa. Sopii siihenkin loistavasti. Me vapaaehtoiset toimimme kisoissa puolueettomina, joten kohta kun kirmaan Hartwall Areenalle, jää huivi kotiin. Torstaina kiedon sen kaulaani, kun Suomi pelaa seuraavan kerran välierissä. Toivottavasti Suomi voittoon -huivi toimii silloinkin.

Maailman paras äiti

Eilen alla olevissa saamissani korteissa oli otsikon teksti. Se kertonee kaiken. Eilinen muistutti jälleen, mikä tässä elämässä onkaan tärkeintä.

Kiitos ihanat tytöt! Kiitos myös oma äitini!

Lätkähuumaa myös naisille

Nyt se on sitten alkanut, vapaaehtoistyöni lätkän MM-kisoissa. Hehkutin asiaa jo maaliskuussa. Olen mennyt kuin tähtireportteri konsanaan. Alla olevassa kuvassa kuvaajani (Hih!) Anni ottamassa kuvia eilen kirjoittamaani juttuun Hartwall Areenalla ennen Suomi-Ranska -pelin alkua.

Hallilla lätkäfaneista varmaankin 80 % on miehiä. Missäs te naiset olette? No, voin itsekin katsoa peiliin. Olimme  hyvän ystäväni kanssa vuonna 1995 Globenin ulkopuolella, kun Suomi ja Ruotsi pelasivat maailmanmestaruudesta. Olimme perinteisellä shoppausristeilyllä, mutta sen verran alkoi lätkä polttelemaan, että täytyi käydä haistelemassa lätkätunnelmaa melkein aitiopaikalla. Mitä jos ensi vuonna ottaisimmekin ensi sijaiseksi kohteeksi lätkäpelit ja toiseksi sen kaiken muun?



Olen ihastunut Kirsi Nisosen suunnittelemaan Sinivuokko-lakettiin. Se kuuluu Kirsin suunnittelemiin Leijonat design-tuotteisiin. Mun kuvaustaidot olivat taas surkeat, sorry.

Eilen Areenalle kaasuttaessani hymyn huulille tuova Hockey Bird oli vastassa. On ollut ainutlaatuista seurata, kuinka kisaturistit ovat ottaneet HockeyBirdin omakseen. Taisivat krääsäkaupasta jo HockeyBird-tuotteetkin loppua.



Canada Goose koneessa

Yöpakkaset ovat hellittäneet, joten meitsikin, armoton vilukissa, uskaltautui laittamaan talvikamppeet odottamaan ensi talvea. Ehkä tämän olisi voinut tehdä jo hieman aikaisemminkin. Tein kuten kunnon perheenäiti konsanaan joko tuuletin tai pesin vaattet ennen talviteloilla laittamista.

Ehdoton suokkaritalvitakkini on vaaleanpunainen Canada Goose. Mitään muuta vikaa siinä ei ole, kun sottaantuu turhan helposti. Aiemmin olen sen käyttänyt pesulassa, mutta nyt iski piheys. Konsultoin tietotoimisto omaa äitiäni, uskallanko pestä takin kotona koneessa. Ihan varmuutta tietotoimistolta ei tullut suuntaan tai toiseen. Järkeilin, pähkäilin, mietin ja tuumasin ja lopulta hujautin takin koneeseen hienopesuohjelmalla. Välillä kävin kurkkimassa, että onko takki vielä vaaleanpunainen vai sainko uuden takin esimerkiksi mustana. Voilá - takki tuli koneesta melkeinpä puhtaampana kuin pesulasta konsanaan. Tiedän - takin valmistaja, pesukonevalmistaja jne. jne. eivät tätä suosittele, mutta näin mä nyt tein ja mulla on valmiina odottamassa talvikautta 2012-2013 puhdastakin puhtaampi lempparitakkini. 

Voihan Hunterit!

Voi sun pari viikkoa sitten ollut vesisade ja kumpparikeli. Eihän siihen sitten muuta tarvittu ja Hunterin lähtivät Hulluilta Päiviltä mukaani. Näin ei pitänyt käydä. Ihan oikeasti ei.

Mister Big kuikuili ostoskassiini ja luuli Hunter-tekstin nähtyään minun ostaneen hänelle jotain. Voi noita miehiä! Hunter kuulosti kuulemma niin miehiseltä. No, tuo vaaleanpunainen väri ei ole kovin maskuliininen.  

Vanhempi nuori neiti yritti neuvotella diiliä, jossa hän voisi ottaa kumpparit lainaan vaikka heti ja palauttaa ne joskus syksymmällä, esimerkiksi loka-marraskuussa. Näin kävi viime talvena mustien Uggien kanssa. Äiti, mä vaan lainaan näitä hetkeksi. Hups, laina kesti pakkaskuukaudet.